Niikko, A. 2003. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 85. Paloniemi, S. 2004. Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Jyväskylä studies in education,

Abstract: Phenomenographic in educational research.

DESC SOURCE. Bok. Niikko, Anneli, kirjoittaja. Joensuun yliopisto 2003. Visa andra versioner (1).

Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa

Tutkielma selvittää niitä tapoja, joilla dialogisuus on ymmärretty 2000-luvun suomalaisessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena oli 24 englanninkielistä, kansainvälistä alkuperäistutkimusjulkaisua. pedagogisk sociologi kasvatussosiologia kasvatussosiologia educational sociology Kasvatustieteen edistymisen käsite Yliopiston mielijuohteita Jyväskylästä Kasvatustieteen tiedontahto : kriittisen historian näkökulmia suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen Kasvatuksen yhteisöt : uupumista, häirintää vai yhteisöllistä kasvua? Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on oppilashuoltotyöstä ja Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. 9.

Menetelmän juuret ovat siten kasvatustieteissä.

24. huhtikuu 2019 Akateemisen tutkimuksen näkökulmasta fenomenografia on Niikko, A. (2003) Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Niikko, A. 2003. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

tutkimuksessa fenomenografia antaa mahdollisuuden kuvata puolisohoitajien eri - Niikko, Anneli (2003) Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Fenomenografia on suosittu tutkimuksen tapa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Tavoit-teena fenomenografiassa on selvittää, millaisia käsityksiä ihmisillä on tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Kuitenkin painopiste käsitysten tutkimisessa on erityisesti se, miten nämä käsitykset eroavat toisistaan.

Samalla on alettu kehittää uusia tapoja motivoida, ohjata ja arvioida osaamisperusteista osaamisen kehittämistä. ja osaamisen kehittymiseen. Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa osaamista käsitellään usein oppimisen näkökulmasta. Myös tässä tutkielmassa osaamista lähestytään oppimi-sen näkökulmasta. Osaamisen ja oppimisen lisäksi tutkimuksen teoreettisena viiteke- Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa Summary: What is learning at work?. Mitä on työssä oppiminen : teoreettisia ja empiirisiä näkökulmia työssä oppimiseen hinnä aineiston määrälliseen analyysiin.
Öron näsa halsläkare

Kuitenkin painopiste käsitysten tutkimisessa on erityisesti se, miten nämä käsitykset eroavat toisistaan. Tässä tutkimuksessa on tarkoituksena selvittää, miten erityisopettajat käsitteellistävät inkluusiota. Tarkentavana kysymyksenä pohdimme erityisopettajien käsityksiä inkluusiosta heidän omassa työssään. Työ on laadullinen tutkimus, jonka metodologiaa ohjaa fenomenografia.Tutkimuksen Monimenetelmällisen tutkimuksen menetelmävalinnat (laadullinen sisällön analyysi, rajoitettu korrespondenssianalyysi ja fenomenografia) perustuivat niiden kuvaileviin ominaisuuksiin - tutkimuksessa sovelletaankin rohkeasti ensimmäistä kertaa rajoitettua korrespondenssianalyysia (CCA) kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Lisäksi tarkoituksena on Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa Fenomenografisen tutkimuksen juuria etsimässä : teoreettinen katsaus fenomenografisen tutkimuksen lähtökohtiin Forum för utbildning : lärartidningar under hundra år Kotiopetuksen kohdalla on selkeä tutkimusaukko suomalaisessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Lisäksi kotioppijoiden oppivelvollisuuden edistymisen valvonta on viimeisen vuoden aikana noussut valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Aiheeseen on ottanut kantaa myös vuosina 2014 – 2019 lapsiasiavaltuutettuna toiminut Tuomas Kurttila tutkimuksessa.
Tullverket varukod dator

magic square solver
ringette ring
beställa domar gratis
sjuksköterska utbildningar lund
aktier vinnare

Monimenetelmällisen tutkimuksen menetelmävalinnat (laadullinen sisällön analyysi, rajoitettu korrespondenssianalyysi ja fenomenografia) perustuivat niiden kuvaileviin ominaisuuksiin - tutkimuksessa sovelletaankin rohkeasti ensimmäistä kertaa rajoitettua korrespondenssianalyysia (CCA) kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Paloniemi, S. 2004. Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Jyväskylä studies in education, Fenomenografia sanana muodostuu kreikankielisistä sanoista fainomenon (ilmiö) ja graphein (kuvata, merkitä, kirjoittaa, mitata).

Bilder på olika leksaker
sf hollviken

Fenomenografia on suosittu tutkimuksen tapa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Tavoit-teena fenomenografiassa on selvittää, millaisia käsityksiä ihmisillä on tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Kuitenkin painopiste käsitysten tutkimisessa on erityisesti se, miten nämä käsitykset eroavat toisistaan.

Tiivistän tutkimustehtävän seuraavalla tavalla: millaista fenomenografinen analyysi on ja miten sitä voidaan soveltaa sosiaalityön tutkimuksessa?

kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Sen tavoitteena on kuvata erilaisia arkipäivän ilmiöitä koskevia käsityksiä, niiden keskinäisiä suhteita sekä erilaisia ymmärtämisen tapoja. (Huusko & Paloniemi 2006, 162–163.) Muusta käsitystutkimuksesta fenomenografia eroaa sen kiinnostuksen käsitysten sisällöllisten erojen vuoksi. Samasta

Näkökulmia kehittyvään ainedidaktiseen tutkimukseen. hermeneutiikka ja fenomenografinen tutkimus. http://users.utu.fi/rakahu/fenomenografia2011.pdf Get this from a library! Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. [Anneli Niikko] -- Abstract: Phenomenographic in educational research.

Abstract: Phenomenographic in educational research. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. [Anneli Niikko] -- Abstract: Phenomenographic in educational research. Your Web browser is not enabled for JavaScript.